Syksy saa (sukat pyörimään jaloissa)

Keskiviikko 5.10.2016 klo 20:33 - Annukka

Syksy saapui, yllättäen ja pyytämättä. Se toi hyiset kelit mukanaan, kuten niin kovin monena vuonna aiemminkin. Kesällä auringon lämmittäessä edeltävän talven hermoja raastaneet ja ainakin kaksi ärhäkkää nuhakuumetta aiheuttaneet patterien kylmyysongelmat unohtuvat ja elämä on ihanaa, kunnes seuraava vuodenaika tulee ja aiheuttaa harmeja. 

Ensin on mukavaa! Ihana ruska. Sieniä metsässä. Ja kuinka hauskaa, kun välillä sataa. On jo aika usein hämärää mutta se ei haittaa, kun ovat niin nätin värisiä nuo puiden lehdet. Ja ne lentävät! Tuuleekin aika lailla mutta olkoon, täytyy osata pukea sään mukaan. Hymy ei hyydy.

Sitten tulee se kauan odotettu ensilumi. Kyynel vierähtää, kun maailma on niin kaunis. On valkoista ja upeaa ja uusi toppatakki. Ja ihan pianhan on joulukin! On usein pimeää, mutta voi tehdä lumienkeleitä ja pyydystää kielellä lumihiutaleita, joista kaikki ovat erilaisia. Siis kaikki! Erilaisia! Vaikka niitä on paljon! Miten fantastista!

Alkuviehätyksen jälkeen talven pituus alkaa valjeta. Ensilumi sulaa, jää vain loska. On jatkuvasti pimeää ja kammottavan märkää. Jouluun on ainakin kaksi kuukautta ja onneksi - eihän sitä kulutushysteriaa kestä kukaan. Saa taas jännittää, tuleeko niitä joulukortteja kuinka paljon ja pahoittaako mielensä kun joku ei lähettänyt. Ja pitääkö maksaa niitä ykkösluokan kalliita merkkejä kun joku keksii lähettää yllättäen kortin. Stressi valtaa mielen ja harmittaa.  

Suurimmassa osassa kämppää on kylmä kuin hollituvassa. Villahousut kaivetaan naftaliinista ja otetaan talvimoodi päälle. On helkkarin pimeää. Pakkanen paukkuu nurkissa, lunta sataa ja kaikkia - noh - harmittaa. Isännän herättyä aamuneljältä lapioimaan huolellisesti ovien edustat lumesta ja auraamaan suurimmat kinokset kulkureiteiltä, juuri kun piha on puhdas, tulee kaupungin järkälemäinen jättiaura ja pukkaa kulkureitit tukkoon viidessä sekunnissa.

Osassa asuntoa on kuuma kuin pätsissä. Pattereita ei saa pienemmälle ja hiki tulee silmien liikuttelustakin. Näissä osissa kotia täytyy olla alasti ja siitäkös tuleekin perheenjäsenten kesken riitaa jatkuvasti. On niin synkkää, että tuntuu kuin asuisi maan alla. Joskus peiliin katsoessa tuntuu, että alkaa ulkonäöltäänkin muistuttaa maamyyrää. Väsyttää koko ajan, lapset tappelevat ja pihan lampuista on ainakin puolet palanut. Kuka niitäkään pakkasella vaihtaa? Aurinkoa ei ole näkynyt viikkoihin. Talvi ei lopu ikinä.

Soitto putkiliikkeeseen. Muisti palailee pätkittäin kun putkimies kertoo tilanteesta. Vahva déjà-vu -tunne. Sanoiko se viime vuoden karvanaamainen rööriroope, että patteriventtiilit pitäisi uusia? Että niille voi antaa ensiapua näin vilpoisella kelilläkin, mutta että uusimishommiin ei kannata alkaa 30 asteen pakkasella? JA ETTÄ VENTTIILIEN UUSIMISASIAAN OLISI HYVÄ PALATA HETI LÄMMITYSKAUDEN JÄLKEEN? KOSKA NIISSÄ EI OLE SÄÄTÖMAHDOLLISUUKSIA? Kiukku nousee. KU-KA HOI-TAA PAT-TE-RI-A-SI-OI-TA KE-SÄL-LÄ?!?

Villahousukaupassa on muitakin. Kyllä kai se kevät sieltä vielä tulee. Itkettää vähän. Talvi on raskas.

Putkiliikkeestä soitetaan keväällä ja kysytään, jatketaanko töitä. Talvella koettu elämisen sietämättömyys ei ole vielä saanut kultareunuksia. Hilpeä putkimies saapuu, patteriventtiilit uusitaan ja elo alkaa vaikuttaa leppoisalta. Aurinko alkaa paistaa useammin, luonto herää horroksestaan ja mieli kevenee. 

Talvi on seuraavinakin vuosina kylmä, ulkona. Pimeyttä ei putkimies poistanut ja luntakin sataa entiseen malliin, mutta kotona on sentään mukavaa. 

21+- 1 Celsiusastetta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syksy, patterit, lämpötila, putkiliike